Ihmiskeskeinen teknologia ja sen kilpailijat
Professori Timo Airaksinen, Helsingin yliopisto

Linkki esitysmateriaaliin

Seuraava kuvio auttaa toteuttamaan logosentristä projektia, jossa modernin
tekniikka tuodaan puhutun piiriin.

Käsittelen kutakin ristiintaulukoinnin tuottamaa ruutua erikseen. Samalla
käy selväksi, mitä kuvan käsitteet tarkoittavat, erityisesti ympäristö ja
sen dynamiikka.

Kaavio 1.

Tarkoitukseni on pohtia tätä kuviota, jonka 1. versio on kirjassani
Ihmiskoneen tulevaisuus (WSOY, 2006). Siinä keskitytään esimerkkeihin, tässä
taas teoriaa. Varsinainen ihmiskeskeinen tekniikka on palvelevaa ja
keskihakuista. Se vetää ihmisen huomion keskipisteeseen ja palvelee hänen
subjektiviteettiaan, halua. Esimerkkinä on viihdeteollisuus. Kaukana
ihmiskeskeisyydestä on valta, jossa ihminen objektivoidaan huomion
kohteeksi. Esimerkkinä on kameravalvonta vaikkapa poliisin
liikennekampanjoissa. Funktio edustaa myös ihmiskeskeisyyden vastakohtaa
sillä siihen kuuluvat automaatit, robotit ja cyborgit. Ne etääntyvät
kehittyessään yhä enemmän ihmisestä. Joskus robotit toimivat yksin ja
ihminen keskustelee itseään älykkäämmän koneen kanssa.

Esimerkit ovat vaarallisia ja johtavat helposti harhaan. Tärkeää on ymmärtää
peruskäsitteet. Niiden avulla on sitten mahdollista analysoida tekniikan eri
piirteitä. Kysymme esimerkiksi, mitkä tekniikat ovat halutalouden
palveluksessa ja mitä siitä seuraa. Toivon että kaavio olisi hyödyksi,
vaikka sen tulkinta ei aivan helppoa olekaan. Esimerkiksi, miksi tarve on
keskipakoinen käsite?