Ammattiyhdistystietouden opiskelu verkossa – miten rakentuu SAK:n verkko-opisto?
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry ja Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto Ari Myllyviita

Esitysmateriaaliin linkki

”Miten luottamusmiehen tehtäviä voi opettaa verkossa, kun kurssilaisten kesken ei tule vuorovaikutusta? Miten neuvottelutaitoja voi verkossa opettaa? Tällaisiin kysymyksiin joutuu vastaamaan tuon tuosta. Korvaako verkkokurssi perinteisen lähiopetukseen perustuvan, tässä tapauksessa viikon mittaisen, kurssin? Mitä vuorovaikutuksella haetaan? Kenen kanssa kontaktit muodostuvat perinteisillä kursseilla? SAK:n verkko-opistoa kehitettäessä on paneuduttu muutaman lähtökohdan tai väitteen perusteelliseen arviointiin: tasa-arvo opiskeluun pääsemisessä, verkko-opiskelukin on ajasta ja paikasta riippuvaista, todellinen kontekstuaalisuus on mahdollista vain verkko-opiskelussa.

Kaikilla ei ole yksinkertaisesti mahdollisuutta osallistua koulutukseen työaikana, ei ainakaan viikon mittaiselle kurssille. Mahdollisuus opiskella tärkeitä asioita on jo sinänsä merkittävää. Kurssimuoto ei saa olla esteenä oppimiselle. Verkko-opiskelu tasa-arvoistaa osallistumista opiskeluun niin maantieteellisesti kuin siltäkin osin, miten yrityskoko vaikuttaa osallistumismahdollisuuksiin. Verkko-opiskelu onkin pienten työpaikkojen luottamushenkilöiden käytännössä uusi todellinen mahdollisuus saada tarpeellista tietoa tai taitoa tehtävänsä hoitamiseen.

Ajankohta opintojen hoitamiseen, tehtävien tekemiseen ja esimerkiksi verkkoympäristössä olevan keskustelufoorumin avaamiseen ja viestien lukemiseen määräytyy yleensä sen mukaan, milloin on aikaa siihen. Väite paikasta riippumattomasti opiskelusta on sekin hieman enemmän mentaalinen kuin todellinen. Verkko-opiskelun tärkein kysymys on aikataulusta sopiminen. Hyvin ohjatusta aloituksessa osallistujat itse, oppijat, määrittelevät sen, mikä on tavoite valmistumisen (kurssin päättymisajankohdan) suhteen. Ohjaajan näkökulmasta väljä aikataulu kokemuksen mukaan lisää työmäärää eksponentiaalisesti. Jos opiskelun yksi tavoite liittyy keskustelun aikaansaamiseen oppijoi-den kesken, väljä toimintamalli ei toimi. Tiukka aikataulu on ainoa todellinen keino rajata kurssin ohjaajan työmäärää.

Kontekstuaalisuudella tarkoitetaan sitä, että oppimistehtävät sijaitsevat todellisen elämän tilanteissa. Verkko-opintojen kautta tämä voidaan toteuttaa, oikeammin se on juuri se ainut muoto, jolla voidaan jotain tuottaa omasta toimintaympäristöstä. Muutoin se on simulointia. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa sen, että arkikokemuksiin perustuva monipuolinen tietotaito saadaan jaetuksi kaikille osallistujille ja myös opettajille. Todelliset, autenttiset tilanteet astuvat oppimisympäris-töihin pohdittavaksi ja lisämerkityksien luomisen pohjaksi. Verkko-opiskelussa haetaan nykyaikai-seen oppimiskäsitykseen perustuvia toimintamalleja. Konstruktivistinen oppiminen toimii, kun ky-symyksen asettelut lähtevät oppijoista itsestään, heidän lähtökohdistaan ja kokemuksistaan. Yhteistoiminnallisuus kuitenkin tuottaa ongelmia. Valitettavan helposti tutorista muodostuu opiskelun keskipiste: hänelle vastataan ja häneltä odotetaan palautetta. Kontekstuaalisuuden myötä verkko-opiskelun vuorovaikutus on muutakin kuin verkossa tapahtuva. Opiskelun toimintaympäristö muodostuu huomattavasti laajemmasta yhteydestä kuin pelkästä oppimisympäristöstä. Osallistumisen näkökulma liittyy myös oppimisen siirtämisen autenttiseen tilanteeseen.

Ohjaajan tehtävänä opiskelussa ovat oppimistehtävän mallittaminen, oppijan oikea-aikainen tukeminen ja oppijan ajattelun reflektointi. Osaltaan hyvin valittu työkalu (verkko-ay-koulussa Mind-Map-ohjelma) tukee tutorin työtä.

Lisätietoja: www.tyoelamanverkko-opisto.fi, www.ay-koulu.net