Etäopetuksen ja verkko-osaamisen alueellinen kehittäminen Lapissa

Lapin korkeakoulujen alueellisen toiminnan malli
Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Ari Konu

Linkki esitysmateriaaliin

Lapin korkeakoulujen aluestrategian mukaisesti yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulut ja kesäyliopisto verkottavat osaamistaan yhteiseen Lapin maakuntakorkeakouluun tavoitteenaan tukea Lapin seutukuntien osaamisstrategioissaan määrittämien elinkeinopoliittisten kehittämistavoitteiden toteutumista.

Lapin korkeakoulujen yhteinen alueellisen toiminta perustuu malliin, jossa vahvaa maakunnan avainaloihin profiloitunutta kampustoimintaa täydennetään alueelliseen toimintaan fokusoituneella, seutukuntalähtöisellä koulutuksella, tutkimuksella ja kehittämistoiminnalla. Valtakunnallisen kiinnostuksen kohteena olevalla toimintamallilla on jo vahvistettu korkeakoulujen toiminnan vaikutuksia kampuspaikkakuntien ulkopuolella. Maakuntakorkeakoulutoiminnan pohja on luotu seutukuntien ja korkeakoulujen edustajien yhteisellä työskentelyllä, joka on tuottanut seutukuntien elinkeinojen ja julkisten palveluiden kehittämistä tukevan toimintasuunnitelman, seutukunnallisen osaamisstrategian, sekä siihen pohjautuvat tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeet (kuva 1).

Maakuntakorkeakoulun toiminta konkretisoituu elinkeinojen kehittämistä tukevina avoimina ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoina, alueellisina ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoihin johtavina opintoina sekä tulevaisuudessa lisääntyvänä yrityksiä ja julkisia organisaatioita palvelevana kehittämis- ja innovaatiotoimintana.

Maakuntakorkeakoulun toiminta on yliopiston aluepalveluiden kannalta keskeinen; maakuntakorkeakoulun seudullisessa työskentelyssä tuotetuilla osaamisstrategioilla varmistetaan koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluiden ja alueen tarpeiden kohtaaminen

Kuva 1: Lapin maakuntakorkeakoulun seudullinen yhteistyöelin

Case: Verkko-osaamisen kehittymisestä Rovaniemen ammattikorkeakoulussa
Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Sirkka Saranki-Rantakokko

Ammattikorkeakoulujen sisäinen virtuaaliopetus on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti mutta ammattikorkeakoulujen toiminta opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseksi ja verkostojen hyödyntämiseksi on vielä alkuvaiheessa. Olen kerännyt vuodesta 2004 alkaen tutkimusaineistoa Rovaniemen ammattikorkeakoulun kehittymisestä virtuaaliopetukseen. Tarkastelen ja osallistun kehitykseen toimintatutkimuksen lähentymistapaa hyödyntäen.

Rovaniemen ammattikorkeakoulussa (RAMK) uudenlaiset pedagogiset lähestymistavat ja verkko-osaaminen eivät ole vielä luontaisia. Esimerkiksi virtuaaliopetuksen kehittäminen koettiin joidenkin opettajien taholla uhkana työn vähenemisestä ja monistumisesta, opiskelijoiden katoamisesta, tekniikan hallinnan tai oman osaamisen riittämättömyydestä. Ammattikorkeakoululla oli myös ongelmia rahoittaa virtuaaliopetusta ja -opiskelua. Esimerkiksi yhteistyöverkoston tarjoamien opintojen opiskelijakohtaiset hinnat koettiin kalliina ja ryhmäkohtaisia hintaratkaisuista ei ollut tehty.

Ammattikorkeakouluissa virtuaaliopetuksen kehittämistä on tuettu ja ohjattu Opetusministeriön taholta erilaisin hankkein. Lisäksi kehittämiseen on haettu lisärahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Lapin korkeakoulujen yhteinen viimeisin käynnistynyt hanke on Lapin korkeakoulujen etä- ja virtuaaliopetuksen kehittämishanke (ESR), jossa opetuksen kehittämistä tarkastellaan erityisesti kokonaisoppimisprosessin tuen näkökulmasta.

RAMK:ssa syksyllä 2004 johtajat näkivät virtuaaliopetuksen kehittämisen välttämättömänä. Myös opettajat pitivät sitä tärkeänä esimerkiksi oppilaitoksen kilpailukyvyn kannalta. Heidän mielestään virtuaaliopetus merkitsi opetustoiminnan syvällistä muutosta ja edellytti opettajilta työn uudelleen oppimista, yhteisöllisiä toimintamuotoja ja pysyviä tukiratkaisuja. Muutos vaati aikaa ja tukea ja organisaation kaikkien tasojen sitoutumista.

Rovaniemen ammattikorkeakoulussa verkko-osaamisen kehittymisen keskeisiä tekijöitä olivat alueelliset tutkinnot ja aidot opiskelijan tarpeet, tutkimus ja kehittämishankkeiden tuki sekä organisaation kokonaiskehittäminen. Johtajien mielestä opettajien verkko-osaaminen kehittyi nopeimmin todellisia vaatimusten ja aitojen kokeilujen avulla. Verkko-opetus tuli kiinnittyä organisaation perusrakenteeseen ja luontevasti opetustapahtumiin. Lisäksi verkko-opetuksen toimintaympäristöä tulisi edelleen kehittää, osaamista lisätä ja tukea yhteistoimintatapoja.

Kokemuksia verkkotutkinnosta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Anu Pruikkonen

Perinteisen tieto- ja viestintätekniikan (puhelin- ja videoneuvottelu, verkkopohjaiset oppimisympäristöt) opetuskäytöstä saatujen kokemusten pohjalta asetettiin lappilaisissa koulutusorganisaatioissa etäopetuksen kehittämiselle uusia tavoitteita. Näitä tavoitteita olivat vuorovaikutteisuuden lisääminen, etäopetus- ja etäopiskelupisteiden paikkariippumattomuus, opiskelumahdollisuuksien tuominen työpaikoille ja koteihin, opiskelu- ja opetuspisteiden edulliset perustamiskulut sekä helppokäyttöisyys ja toimintavarmuus.

Keväällä 2003 etäopetuksessa käynnistettiin LearnLinc -etäopetusjärjestelmän hyödyntäminen. LearnLinc -etäopetusjärjestelmä on internetpohjainen, työasemalta työasemalle toimiva järjestelmä, jossa opetus ja opiskelu tapahtuu virtuaalisen kampuksen luokkahuoneissa. Järjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen yhteyden opettajan ja opiskelijoiden välillä käyttäjien omilta tietokoneilta, pienryhmätyöskentelyn verkossa, erilaisten tietokonesovellusten jakamisen, reaaliaikaisen keskustelumahdollisuuden sekä liitutaulun (whiteboard) käytön.

LearnLinc-järjestelmän kautta annettiin vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla n. 16 000 oppituntia. Pilottiopiskelijaryhmiä on ollut lappilaisista korkeakouluista, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Lapin korkeakouluista Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tarjoaa tutkintoon johtavaa liiketalouden koulutusta verkossa. Verkkotutkintoa suorittaa tällä hetkellä reilut sata opiskelijaa. Koulutuksen lähtökohtana on, että opiskelija voi suorittaa opinnot etäopiskeluna. Käytännössä kaksipäiväisiä seminaaritapaamisia lukuun ottamatta (2 kertaa/vuosi) opiskelu, opintojen ohjaus ja opetusjärjestelyt hoidetaan kokonaan tietoverkkoja hyödyntäen. Opiskelija opiskelee joko kotoa tai työpaikalta synkronisen LearnLinc –etäopetusjärjestelmän (8 tuntia/ov) avulla etukäteen sovittuna ajankohtana tai asynkronisessa WebCT- verkko-oppimisympäristössä (32 tuntia/ov).

Verkkotutkinnosta saadut kokemukset ovat olleet kaiken kaikkiaan kannustavia. LearnLinc -järjestelmä mahdollistaa vuorovaikutteisen, yhteisöllisen oppimistapahtuman, on hyvä etäohjauksen väline, sillä reaaliaikaisessa yhteydessä oleminen nopeuttaa palautteen saantia. Yleensä verkko-opiskelu on pitkälti tekstisidonnaista ja siksi suosii tietyn opiskelutyylin omaavia henkilöitä mutta LearnLinc -ohjelman avulla voidaan hyödyntää monipuolisempaa materiaalia ja opiskelutyylejä. Tarkasteltaessa hyötyjä taloudellisesta näkökulmasta voidaan todeta, että LearnLinc -etäopetusjärjestelmän käyttökustannukset ovat kymmenen kertaa pienemmät kuin videoneuvottelusillasta aiheutuvat vuokrakulut ja opetus- ja opiskelupisteiden perustamiskulut ovat pienet. Opettajat kokevat välineet sinällään helppokäyttöisiksi, mutta haasteellista on usean etäopetusvälineen integrointi opetukseen. Käytännössähän oleellista on opiskelijan oppimisprosessin kokonaissuunnittelu, jossa on mietittävä eri medioille tarkoituksen mukainen rooli. Kokemus on osoittanut, että kaiken kaikkiaan LearnLinc -etäopetusjärjestelmä ja verkkopohjainen oppimisympäristö muodostavat toimivan kokonaisuuden, jossa kummallakin toimintaympäristöllä on oma pedagoginen funktionsa. Organisaatiolta verkkotutkinnon on havaittu edellyttävän uusien käytänteiden luomista sekä vastuiden ja tehtävien uudelleen järjestelyä.

LEVIKE - Oppimisen tukea Lapin korkeakoulujen etäopiskelijoille
Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Tanja Rautiainen

Linkki esitysmateriaaliin

Lapin pitkät välimatkat ovat erityisesti aikuiselle opiskelijalle haaste. Opintojen vaikea saavutettavuus ja kokonaisoppimisprosessin tuen puute saattavat olla syynä siihen, että opiskelu ei sovellu muuhun elämään: opintoihin ei hakeuduta tai ne keskeytyvät. Tilannetta voidaan helpottaa alueellisen koulutustarjonnan ja lähituen avulla.

Esityksessä kerrotaan seutukunnallisen tutor- ja tukihenkilökoulutuksen eri vaiheista osana Lapin korkeakoulujen alueellista toimintaa ja maakuntakorkeakoulun toteuttamista. Tavoitteena on käynnistää Lapin korkeakoulujen etäopiskelijoita palvelevan tukiverkoston muodostuminen maakuntaan. On tärkeää, että koulutusta kehitetään yhdessä siihen osallistujien, seutukuntien toimijoiden ja Lapin korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on, että koulutukseen osallistuvat tulevat toimimaan alueen kansalaisopistojen, instituuttien tai muiden oppimispaikkojen yhteydessä. Koulutukset toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella osana Lapin korkeakoulujen etä- ja virtuaaliopetuksen kehittämishanketta (LEVIKE).