eTheNet tuo tukea opinnäytetyön prosesseihin ja ohjaukseen
Lapin yliopisto, Eveliina Olsson, Helsingin yliopisto, Harri Hakala

Linkki esitysmateriaaliin

Opinnäytetyön tekeminen on yksi korkeakouluopiskelun keskeisimpiä vaiheita. Se muodostaa eräänlaisen siirtymäriitin opiskelun maailmasta valmiiden maistereiden ja diplomi-insinöörien maailmaan (Ylijoki 1999). Monenlaiset opiskelijakulttuurissa elävät tarinat kertovat opinnäytetyön tekemisen ihanuuksista ja kurjuuksista. Opinnäytetyö voi arveluttaa, ahdistaa, kiinnostaa, mietityttää ja pelottaakin opiskelijaa – mutta se voi olla myös parasta opiskeluaikaa.

Opinnäytetyötä luonnehtii erityisesti sen prosessimaisuus – kokonaisen tutkimusprosessin läpi kulkeminen. Prosessimaisuus erottaa opinnäytteen tekemisen esimerkiksi kirjallisuusesseen laatimisesta tai tutkimusmetodikursseista. Opinnäytetyö on opiskelijan akateemisen osaamisen mittari; sen tekemisessä kulminoituu yliopistollisen koulutuksen perustehtävä (Nummenmaa & Lautamatti 2004). Opinnäytteen tekijä joutuu perehtymään tieteelliseen kirjallisuuteen, pohtimaan tutkimusaiheensa rajaamista, soveltamaan oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä ja kirjoittamaan tieteellistä tekstiä. Eräänlaisena punaisena lankana koko prosessin läpi kulkee tieteellinen päättely (Hakala 1996). Opinnäytetyötä tehdessään opiskelijan rooli muuttuu tieteellisen tiedon omaksujasta ja käyttäjästä uuden tiedon tuottajaksi.

Tutkimusprosessin kokonaisvaltainen oppiminen on haasteellinen työ. Opiskelijan tulee suunnitella ja reflektoida omaa työprosessiaan ja ajankäyttöään. Analyysimenetelmien oppimista pidetään usein ongelmallisena vaiheena, ja tulosten liittäminen teoriaan on niin ikään haastavaa (Hakala 1996). Myös kirjoitusprosessiin liittyy omat pulmansa. Opinnäytetyöprosessi muistuttaa kirjailijan tai taiteilijan työtä – siihen kuuluu sekä intuitiivista työskentelyä että loogista, kriittistä analyysiä (Hakala 1999). Monet opinnäytetyön tekemiseen liittyvät ongelmat ovat riippumattomia tieteenaloista. Ne liittyvät yleisiin työprosesseihin, kuten esimerkiksi työn suunnitteluun, tiedonhankintaan ja reflektointiin (Nummenmaa & Lautamatti 2004).

Suomalaiset korkeakoulut ovat viime vuosina kehittäneet opinnäytetöiden ohjausta. Useisiin yliopistoihin on perustettu erilaisia opinnäytetyön teon tukiryhmiä ja –foorumeita. Lisäksi 1990-luvun puolenvälin jälkeen on ilmestynyt useita laadukkaita graduoppaita. Yliopistot ja korkeakoulut ovat perustaneet myös portaaleja ja verkkosivustoja opinnäytetöidensä parissa puurtavien opiskelijoiden tueksi. Useimmat niistä painottuvat tiedon jakamiseen. Tavallisimpia verkon kautta jaettavia sisältöjä ovat oman laitoksen tai tiedekunnan ohjeet opinnäytetyön kirjoittamiseen. Verkkoteknologioiden mahdollistamia vuorovaikutusmahdollisuuksia ja multimedian käyttöä hyödynnetään sen sijaan selvästi vähemmän.

eTheNet – Opinnäytetöiden virtuaaliohjausympäristön kehittäminen on kaksivuotinen opetusministeriön rahoittama virtuaaliyliopistohanke, jota koordinoi Joensuun yliopiston Opetusteknologiakeskus. Joensuun yliopiston lisäksi hankkeessa on mukana paikalliskoordinaattoreita, jotka edustavat Helsingin yliopiston Mikkelin maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskusta, Lapin yliopistoa, TekPeda-verkostoa Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Vaasan yliopiston W5W – Waasa-hanketta.

eTheNet – hankkeen tavoitteena on kehittää verkkoympäristö opiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa käyttöön. Ympäristö tarjoaa työvälineitä, vertaistuen mahdollisuuksia sekä tukimateriaaleja opiskelijoille ja ohjaajille. Kehitystyö painottuu opiskelijan yleisten työskentely- ja suunnitteluprosessien sekä ohjauksen prosessien tukemiseen.

Hankkeessa on tehty kehitystyötä avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmointiratkaisuiden parissa. Kehitystyön keskeisenä tavoitteena on hyödyntää Moodle - oppimisalustan ominaisuuksia ja tarvittaessa täydentää sitä uusilla ominaisuuksilla, mikäli sopivia räätälöitäviä ratkaisuja ei ole vielä olemassa. Esimerkiksi prosessikirjoittamisen ja tekstien kommentoinnin tueksi löytyy useita kiinnostavia teknisiä vaihtoehtoja. Yksi keskeinen tavoite on työprosesseja ja niiden suunnittelua tukevan käyttöliittymän suunnittelu.

Kehitettävän verkkoympäristön on tarkoitus soveltua kaikkien yliopisto-opiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa käyttöön. Hankkeen toimijat edustavat eri tieteenaloja, ja tehtävällä poikkitieteellisellä yhteistyöllä pyritään varmistamaan ympäristön soveltuvuus eri yliopistojen ja tieteenalojen tarpeisiin. Ympäristön käytettävyys ja muu laadunvarmistus ovat kiinteä osa kehittämishanketta. eTheNet – hankkeesta tiedotetaan mm. hankkeen verkkosivuilla sekä kehitystyöhön osallistuvan yliopisto- ja asiantuntijaverkoston kautta.

Hankkeen verkkosivut: http://ethenet.joensuu.fi

Lähteet:

Hakala, J. 1996. Opinnäyte ja sen ohjaaminen. Johdatus tutkimusprosessin hallintaan. Tampere 2000.

Hakala, J. 1999: Graduopas: melkein maisterin niksikirja. Helsinki: Gaudeamus.

Nummenmaa, A.R. & Lautamatti, L. 2004. Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa. Ryhmäohjauksen käytäntöä ja teoriaa. Tampere: Tampere University Press.

Ylijoki, O. 1999. Graduntekemisen ilot ja surut. Teoksessa Kinnunen, M & Löytty, O (toim.)1999. Iso gee. Gradua ei jätetä. Tampere. Vastapaino.