Mikä mättää – kun kehittämishankkeista toteutuu vain joka kuudes?
Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Esko Kuittinen, Jukka Koivisto

Esitysmateriaaliin linkki

Tieto- ja viestintätekniikan mielekäs hyödyntäminen kaikkien opettajien opetuksessa on ajankohtainen tavoite ja kehittämiskohde monessa oppilaitoksessa koulutusalasta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyritään visioimalla tulevaisuuden opetusta tietostrategioiden ja erilaisten skenaarioiden avulla sekä laatimalla toimeenpanosuunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilaitoksiin perustetaan työryhmiä, tiimejä tai jopa erillisiä yksiköitä pohtimaan ja kehittämään oikeita keinoja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tehostamiseksi. Opettajien valmiuksia oman työn kehittämiseksi parannetaan räätälöidyillä koulutuksilla ja intensiivisillä pedagogisilla klinikoilla. Toimenpiteet ovat massiiviset ja asiantuntijat maan valioita, mutta kaikki ei ole vielä kunnossa, kun asetettuihin tavoitteisiin ei päästä toivotulla tavalla.

Tämän esityken tutkimus on osa EAKR-rahoitteista DLL-projektia (Digital Learning Lab), jossa kohteena olevassa oppilaitoksessa 30 opettajaa osallistui lähes lukuvuoden kestävään pedagogiseen klinikkatyöskentelyyn ja sitoutui toteuttamaan omaan työhönsä liittyvän opetuksen kehittämishankkeen. Opettajat saivat valita neljästä pedagogisesta mallista mieleisensä: tutkiva oppiminen, Diana-toimintamalli, ongelmaperusteinen opetus ja projektioppiminen. Jokaista klinikkaa johti teemaansa vuosikausia perehtynyt asiantuntija tai peräti pedagogisen mallin luoja. Klinikkatyöskentelyn jälkeen oli tarjolla tukea myös kehittämishankkeen toteuttamiseen. Vuoden sisällä kuitenkin vain pieni osa opettajista eteni opintojakson toteutukseen saakka.

Esityksessä kuvataan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön haasteita ja esteitä. Klinikkatyöskentelyyn osallistuvilta opettajilta tiedusteltiin, mihin heidän kehittämishankkeensa tyrehtyi. Opettajat arvioivat omien taitojensa, innostuksen, käytettävissä olevien aika- ja laiteresurssien, kollegoiden, klinikkatyöskentelyn ja oppilaitoksen hallinnon tuen merkitystä oman työn kehittämisessä. Oppilaitoksen klinikkatyöskentely alkoi syksyllä 2004 ja jatkui kevään 2005. Aineisto opettajien kokemuksista kerättiin syksyn 2005 aikana.

Opetustyön kehittämisen esteet on tunnistettava, jotta ne pystytään ratkaisemaan tuloksekkaasti tai kiertämään tulevaisuudessa. Jokaisella oppilaitoksella on omat toimintaympäristönsä ja -kulttuurinsa, mutta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön esteet näyttävät toistuvan samankaltaisina oppilaitoksesta, alasta tai koulutustasosta riippumatta. Tavoitteena on hahmotella muutamia hyviä käytänteitä opettajien opetushankkeiden onnistumisen edistämiseksi.