”Paikkatiedot haltuun”
Turun kauppakorkeakoulu, Kilpailuinstituutti, Patrik Skogster

Linkki esitysmateriaaliin

Tutkimus käsittelee onnistuneen tietoverkkojen kautta toteutettavan PBL- perustaisen opetus- ja oppimisprosessin elementtejä. Käytännön tutkimusesimerkkinä on paikkatieto-järjestelmien (GIS = Geographical Information Systems) hyödyntämisen ja soveltamisen opettaminen. Opettamisessa painopisteenä on ollut GIS:n hyödyntäminen erityisesti liikepaikkasuunnittelussa. Tutkimusryhmä koostuu aikuisopiskelijoista, tarkemmin ottaen avoimen yliopiston opiskelijoista, joilla on jo käytännön työkokemusta liikepaikkasuunnitteluun liittyen.

Tutkimuksen eräänä tavoitteena on ollut myös verkko-oppimisympäristön luominen, jossa sekä Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja henkilökunta voivat kommunikoida keskenään ja rakentaa yhdessä intresseihinsä ja tutkimusalaansa liittyvää uutta soveltavaa tietoa. Ja yhteisenä nimittäjänä, lähtökohtana oli nimenomaan paikkatietojärjestelmien hyväksikäyttö työkaluna. Paikkatietojen käytännön perusteiden osaamisella olisi toki oma roolinsa hankkeen alussa, mutta oppimistavoitteet liittyivät vahvasti paikkatiedon soveltamisen opettamiseen.

Suuri osa nykyaikaisesta tietotekniikasta on suunniteltu avustamaan päätöksentekijöitä relevanttia dataa ja sen prosessointia yhdistämällä. GIS menee tiedon louhintaa syvemmälle tarjoamalla työkaluja tiedon tulkitsemiseen sekä mahdollistamalla erilaisten kausaali- ja muiden suhteiden sekä trendien havaitsemisen. Nämä suhteet eivät ole välttämättä havaittavissa tutkimalla dataa pelkästään numeraalisessa muodossa. Paikkatiedon käyttö onkin vahvassa kasvussa niin akateemisen maailman kuin liike-elämänkin käytössä. Vuoropuhelu koulutettavien, kouluttajien ja taustalla vaikuttavien organisaatioiden välillä on täten noussut tärkeään rooliin. Koulutettavat haluavat kehittää jo olemassa olevaa osaamistaan ja implementoida sitä uusiin sovellusalueisiin. Kouluttajat haluavat saada uusinta käytännön soveltavaa tietotaitoa koulutettavilta. Koulutettavien taustaorganisaatiot haluavat kehittää näitä avainhenkilöitään ja sitouttaa heitä. Lisäksi kouluttajien taustaorganisaatiot haluavat profiloitua käytännön työelämää kuuntelevina ja kehittävinä osaajina.

Tutkimuksessa pyritään etsimään kriittisiä avaintekijöitä, jotka vaikuttavat siihen onko toteutettu oppimisprosessi opiskelijoita tyydyttävä vai ei. Kokivatko työelämässä olevat opiskelijat saaneensa koulutuksesta sen lisäarvon mitä he tulivat hakemaan? Onko toisaalta kyse hyvästä suunnittelusta, hallinnollisista seikoista, opetusmateriaalista, opetusmetodeista tai jostakin muusta. Avoimen yliopiston opiskelijat on valittu kohderyhmäksi heidän jo aiemmin työelämästään keräämänsä tietotaidon takia. Lisäksi koulutus on maksullista, joten opiskelijoiden vaatimuksen ja motivaatio lienee korkealla.