Perusopetuksen opettajat teknologian käyttäjinä
Tampereen teknillinen yliopisto, Pori
Heikki Haaparanta

Tutkimuksen lähtökohtana on teknologian opetuskäytön muuttaminen yhä tehokkaammaksi välineeksi suomalaisessa perusopetuksessa. Tutkimus keskittyy opettajien teknologian käyttöön liittyviin asenteisiin. Suomalaisissa kouluissa on tällä hetkellä paljon teknologiaa. Mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa tulee teknologisen kehityksen myötä koko ajan lisää. Kuitenkin teknologian käyttö kouluissa laahaa paikallaan (ks. esim. PISA tutkimus). Hyötyohjelmien käyttö tuntuu jopa vähenevän. Opettajat ovat keskeisessä asemassa, kun tutkitaan teknologian käyttöä kouluissa. He valitsevat käytettävät menetelmät ja vastaavat siitä, miten asetettuihin oppimistavoitteisiin päästään. Opettajan asenteet teknologian käyttöön opetuksessa vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja kuinka tehokkaasti teknologiaa hyödynnetään opetuksessa. Vaikka teknologian käyttö kouluissa ei ole itsetarkoitus, on syytä huolehtia siitä, että valitessaan käytettäviä opetusmenetelmiä opettajat näkevät teknologian varteenotettavana vaihtoehtona, eikä teknologian käyttö ole värittynyt negatiivisilla asenteilla.

Osa opettajista tuntuu kokevan teknologian rasittavana ja omaa ”perustyötä” haittaavana tekijänä. Voidaanko tällaisessa tilanteessa odottaa, että opettajat ottavat käyttöön uusia opetusmenetelmiä tai uusia teknologisia apuvälineitä. Entä mikä on teknologian todellinen rooli opettajien arkipäivässä? Koetaanko teknologia työtä edistäväksi vai haittaavaksi? Entä onko sillä, miten teknologiset tukipalvelut tai koulun tekninen infrastruktuuri on järjestetty, vaikutusta opettajien teknologiakokemukseen.

Tässä tutkimuksessa keskitytään etsimään niitä uusia innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla opettajien teknologiakokemuksen kautta teknologian hyötykäyttöä kouluissa voitaisiin pystyä lisäämään. Tutkimus tarkastelee ongelmaa opettajan näkökulmasta. Keskeistä on saada tietää, miten opettaja asennoituu teknologioiden käyttöön opetuksessa, ja teknologioiden käyttöön yleensä. Onko teknologia jopa tekijä, joka aiheuttaa opettajille työuupumusta, vai aiheuttaako teknologia ennemminkin uusia elämyksiä opettajan työssä? Tämä lisäksi kartoitetaan, millaista tukea opettaja saa, millaista koulutusta opettajille on tarjolla teknologioiden käytössä, ja kuinka toimiva tekninen infrastruktuuri opettajilla on käytössään. Opettajalle tuotettavat tukipalvelut on yleensä mielletty teknisiksi tukipalveluiksi, jonka lähtökohtana on antaa tukea teknisiin ongelmiin. Uusin tutkimus kuitenkin painottaa pedagogisen tuen osuutta opettajille tarjottavassa tuessa.

Tutkimuksessa kehitetään Technology Acceptance Modelin (TAM) ja Flow teorian pohjalta mittaria nimenomaan opettajien teknologiaan liittyvien asenteiden mittaamiseksi. TAM on yksi käytetyimmistä malleista teknologiaan liittyvien asenteiden mittaamisessa. Sitä on käytetty joustavasti erilaisissa teknologian käyttöön ja käytettävyyden mittaamiseen liittyvissä kysymyksissä. TAM koostuu kolmesta keskeisestä käsitteestä: Koettu käytön helppous, Koettu käyttökelpoisuus ja Tarkoitus käyttää. Käytön helppouden ja käyttökelpoisuuden katsotaan mallissa olevan niitä tekijöitä, jotka lisäävät käyttäjän tarkoitusta ja tahtoa käyttää teknologiaa tulevaisuudessa. Pelkkä käytön helppous ei riitä yksin lisäämään käyttäjän tarkoitusta käyttää teknologiaa. Mallin mukaan tämän tulee yhdistyä koettuun käyttökelpoisuuteen, joidenka yhteisvaikutuksesta muodostuu käyttäjän asenne tiettyä teknologiaa kohtaan.

”Flow-tilalla” tarkoitetaan tilaa, jossa yksilö on niin innostunut ja uppoutunut tekemäänsä tehtävään, että koko ulkopuolinen maailma tuntuu häviävän. Csikszentmihalay kehitti Flown käsitteen ja tutki sitä alunperin kiipeilyyn, tanssiin ja shakin pelaamiseen liittyvänä psykologisena ilmiönä. Tämän jälkeen Flow käsitettä on sovellettu useissa eri yhteyksissä, kuten tutkittaessa lahjakkuutta, oppimista ja esimerkiksi opetuspelejä. Tässä tutkimuksessa sovelletaan Flow käsitettä TAM mallin osana. Flow käsite nähdään eräänlaisena vahvistajana käytön helppouden saavuttamiselle. Uuden teknologian käyttö voi laukaista opettajassa (tai muussa käyttäjässä) innostumisen ja uuden oppimisen halun, jonka avulla teknologian koetaan positiivisena, ja siitä pyritään löytämään käyttökelpoisia funktioita. Flown syntyminen voidaan jakaa osatekijöihin, joiden yhteisvaikutuksesta syntyy Flow tila. Näitä tekijöitä ovat 1. Käyttäjän taitotasolle sopiva haastetaso 2. Selkeä tavoite 3. Ristiriidaton palaute 4. Kontrollin tunne 5. Käytettävyys. 6. Tarkentunut huomiokyky.

Näiden teoreettisten käsitteiden lisäksi Opettajan käyttäjäkokemuksen nähdään koostuvan muutamista johtamiseen ja käytännön järjestelyihin liittyvistä teemoista. Niitä nähdään tässä olevan: Koulutus, tekninen ja pedagoginen tuki, opettajan asenne koulun kehittämistyötä kohtaan, koulun infrastruktuuri ja infrastruktuurin järjestelyt. Flown osatekijät ja edellä mainitut teemat muodostavat Teknologian hyväksynnälle ja toimivat näin ollen pohjana TAM:lle.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten erilaiset ja erilaisissa teknologisissa työskentelevät opettajat kokevat teknologian. Tutkimus pyrkii esittää tulevaisuuden kehitysmallin teknologian käytöstä erityisesti perusopetuksessa. Tämän mallin tavoitteena on tuottaa tieto niin opettajille, kuin koulutuksen järjestäjillekin siitä, miten teknologiahankinnat ja opettajien kouluttaminen tulisi toteuttaa. Perimmäisenä tavoitteena on kehittää teknologioiden monipuolista käyttöä perusopetuksen kouluissa.

Tämä tutkimus liittyy Tampereen Teknillisen Yliopiston, Porin yksikössä käynnissä olevaan työsuojelurahaston rahoittamaan ”Teknologia opettajan perustehtävän tukemisessa” tutkimushankkeeseen.