Portaaliratkaisu lukiotyöyhteisön viestintäprosessien tukena: kokemuksia Sampo-toimintatutkimushankkeesta
Tampereen yliopisto, Hypermedialaboratorio, Marika Pehkonen, Heljä Franssila

Linkki esitysmateriaaliin

Johdanto

Sampo-toimintatutkimushankkeen monitoimijaisessa yhteistyössä on vuoden 2005 aikana osallistuvasti suunniteltu ja toimeenpantu tieto- ja viestintäteknisesti (TVT) tuettu lukiotyöyhteisön toimintamalli. Toimintamalli realisoituu hankkeessa lukion toimintaan rakennetun ja räätälöidyn, rooliperustaisesti mukautuvan intranet-ratkaisun, Tampereen lukioportaalin käyttöönoton myötä. Foorumiesityksessä kuvataan lukion työprosesseja, joihin portaaliteknologioista on haettu tukiratkaisuja, esitellään hankkeessa toteutettu lukioportaalikokonaisuus sekä käsitellään siihen sisältyviä muutoksia lukion toimijoiden – rehtorien, koulusihteerien ja opettajien – työprosesseissa ja viestinnässä.

Sampo-toimintatutkimushankkeen osallistujaorganisaatioina ovat olleet Sammon keskuslukio ja Tampereen aikuislukio sekä etälukio, yhteistyökumppaneina Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelukeskus ja Microsoft alihankkijoineen. Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Tampereen yliopiston Hypermedialaboratoriossa.

Tavoitteena tieto- ja viestintäteknisesti tuettujen työprosessien suoristaminen

Syksyllä 2005 osallistujaorganisaatiot muuttivat Sammon keskuslukion uudisrakennukseen, jossa TVT-tuettujen toimintatapojen kehittämiseen kannusti aiempaa runsaampi tieto- ja viestintätekninen infrastruktuuri sekä haasteina työyhteisön hajasijoittuminen opettajasoluihin (Tampereen aikuislukiossa myös kahteen toimipisteeseen) sekä kasvava oppilasoton ja henkilöstön määrä. Konkreettisina, lukioiden TVT-käytäntöjen ja -työprosessien kartoituksiin perustuvina tavoitteina on ollut koulusihteerien ja rehtorien kuormituksen vähentäminen lukioiden informaatiokeskuksina sekä opettajien työskentelyn – myös etätyön – helpottaminen. Toisaalta TVT-toimintamallin avulla on pyritty tekemään näkyväksi opettajan roolia aktiivisena tiedontuottajana ja -jakajana työyhteisössä. Sekä opettajien että opiskelijoiden kannalta tavoitteena on ollut parantaa tiedon saatavuutta ja monipuolistaa sekä yksin että ryhmässä työskentelyn mahdollisuuksia. Käyttäjäkeskeisen ja osallistuvan suunnittelun (PD, participatory design) menetelmien avulla hankkeessa on iteroitu sekä teknisiä että toimintatavallisia suunnitteluratkaisuja organisaation viestinnän haasteisiin.

Osallistuvan, monitoimijaisen suunnitteluprosessin tuotoksena lukioportaaliin rakennettiin sekä henkilöstön että opiskelijoiden työskentelyä tukevat työtilasivustot viestinnällisine toiminnallisuuksineen. Opettajaportaalin työtilat keskittyvät opetukseen, ryhmänohjaukseen, hallinnon ja työyhteisön asiointiin sekä pedagogiseen kehittämiseen. Opiskelijaportaalin työtiloihin rakennettiin tukitoimintoja opintojen hallintaan, koeilmoittautumiseen ja yo-kirjoituksiin valmistautumiseen, ohjausryhmätoimintaan sekä oppilaskunnan toimintaan. Opettajien on mahdollista perustaa ja hallinnoida kurssityötiloja eli sivustoja omien kurssiensa tueksi. Sijansa portaalissa ovat saaneet myös koko koulun keskustelupalsta sekä tiimien ja projektien työskentelytilat.

Toteutuivatko odotetut muutokset lukion toimijoiden arjen viestinnässä?

Suoristuivatko tiedonkulun tieto- ja viestintätekniset käytännöt lukioportaalin käyttöönoton myötä? Syntyikö kokonaan uusia, ennakoimattomia käytäntöjä? Käyttöönottovaiheessa on vielä vaikea ennustaa toteutumaa. Kuitenkin jo nyt kahden eri organisaation toisistaan eroavat tarpeet näkyvät myös erilaisina portaalin käytön tapoina. Käyttöönottovaiheen riskejä ovat uudenlaisen palvelun hahmottumattomuus ja uuden teknologian sekä toimintatavan opettelun työläys. Foorumiesityksessä käydään esimerkkien kautta läpi, mitä on saatu aikaan teknisten ratkaisujen kanssa yhtäaikaisesti suunniteltujen toimintakäytäntöjen perustalta.