Täydennyskoulutusorganisaation osaamisen kehittämisen haasteet ja innovatiiviset teknologiset ratkaisut
Helsingin yliopisto, Mika Tuuliainen

Elämme tietoyhteiskuntakehityksen kakkosvaihetta. Teknologisesta kehityksestä ollaan siirtymässä/siirrytty kohti yhteiskunnallista, globaalia kehitystä. Tietoyhteiskunnan ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin erityisesti teknistä tasoa, kuten verkkoyhteyksiä ja laitekantaa. Täydennyskoulutuksessa tämä näkyi teknologiapainotteisten ja ohjelmistokeskeisten koulutusten määrässä ja tarpeessa.

Tietoyhteiskunnan toisessa vaiheessa teknologisen tason kehittäminen jatkuu, mutta kehitys muuttuu laaja-alaisemmaksi yhteiskunnalliseksi kehittämiseksi, jossa pääpaino on toimintamallien ja organisointitapojen muuttamisessa ja kehittämisessä.

Tietoyhteiskunnan toisen vaiheen kehitykseen osallistuu vahvasti myös yliopistollinen täydennyskoulutus. Täydennyskoulutusorganisaatiot ovat tietoyhteiskunnan toisen vaiheen murroksen välittäjinä ja toimivat keskeisinä toimintatapojen muutosagentteina. Samalla täydennyskoulutus itsessään muuttuu, sillä perinteiset yliopistollisen täydennyskoulutuksen menetelmät ja rakenteet eivät enää riitä vastaamaan tietoyhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin yrityksille ja kansalaisille.

Tietoyhteiskunta merkitsee täydennyskoulutusorganisaatioille globaalia verkostoyhteiskuntaa. Keskeinen menestystekijä tulee olemaan se, miten täydennyskoulutusorganisaatiot pystyvät hyödyntämään tietoyhteiskuntamurroksessa kehittyneitä malleja ja uutta tietoa koulutusten innovaatioprosesseissa.

Kehityksen vauhti kiihtyy koko ajan, joka heijastuu työmarkkinoilla mm. pätkätöinä ja henkilöstön osaamiskompetenssin jatkuvana kehittämisenä. Osaamiskompetenssin kehittäminen ja työssä jaksaminen tarkoittavat tietoyhteiskunnassa oppimaan oppimista niin työssä kuin työn ohessa.

Työn ohessa opiskelun vaikuttavuus on haaste täydennyskoulutukselle. Täydennyskoulutuksen toiminta-alueella tarvitaankin jatkossa ns. löyhiä kumppanuusverkostoja, organisaatioiden rajoja rikkovaa, erilaisten asiantuntijoiden yhteisöllistä verkostoa. Verkostot tarkoittavat niin koulutusorganisaatioiden välisiä kumppanuuksia kuin koulutusorganisaatioiden ja yritysten välisiä kumppanuuksia. Nämä verkostot, osaamisrenkaat, muodostavat tulevaisuudessa kompetenssin, jolla tuotetaan menetelmiltään ja tavoitteiltaan uudenlaisia koulutusformaatteja ja -innovaatioita.

Esityksessä mallinnetaan Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia/Tieto- ja viestintätekniikan oppimiskeskuksessa henkilöstön teknologista oppimismaisemaa, jonka punaisena lankana on strateginen suunnittelu- ja kehittämistyö. Prosessissa pyritään ottamaan huomioon toimintaympäristön ns. heikot signaalit ja pohtia niiden merkitystä ja mahdollisuuksia yhteisöllisessä työskentelyssä, oppimisessa sekä uudenlaisen toimintakulttuurin luomisessa.

Esityksessä kerromme Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia/Tieto- ja viestintätekniikan oppimiskeskuksessa pilotoidun hankkeen tuloksia ja hankkeen aikana kehitettyjä toimintatapoja oppimisen lisäämiseksi teknologiaa hyödyntämällä. Teknologisen ja pedagogisen mallin lisäksi esityksen tavoitteena on tuoda esiin prosessin aikaiset konkreettiset hyötynäkökulmat ja riskit uudenlaista toimintakulttuuria kehitettäessä.