Tietoverkkosovellukset työssäoppimisen laadun arviointivälineinä sosiaali- ja terveysalan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus, Kirsti Hulkari

Linkki esitysmateriaaliin

Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmauudistus lisäsi työssäoppimisen laajuutta ja merkitystä kaikissa toisen asteen tutkinnoissa. Työssäoppimisen laadun varmistaminen on uudistuksen myötä noussut kehittämisen kohteiksi, mutta kehittämisen ongelmana on ollut sopivien menetelmien puuttuminen.

Tässä tutkimuksessa analysoidaan laadun käsitettä sekä arvioidaan työssäoppimisen laadun kehittämiseen käytettyjä menetelmiä. Laadun arvioinnissa käytetty laatukäsitteistö on muodostettu opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja opettajilta kerätyn eläytymismenetelmäaineiston käsiteanalyysin pohjalta. Tutkimuksen aineistoina ovat 360-arvioinnista, verkkokeskustelusta, e-lomakekyselystä sekä focusryhmähaastatteluista kerätty arviointimateriaali sekä eri toimijoiden kirjoittamat arviointiraportit. Tutkimusaineisto on analysoitu laadullisen tutkimuksen tietokoneavusteiseen analyysiin kehitetyllä N-Vivo 1.3 ohjelmalla.

Laadun arvioinnin menetelmiä valittaessa keskeistä on pohtia sitä, minkälaista tietoa laadusta tarvitaan kehittämistyön tueksi. Verkkokeskustelu on ennen kaikkea työssäoppimisen ohjauksen reaaliaikainen menetelmä, johon laatutyö integroituu. Laatuyön kannalta verkkokeskustelun ongelmana on seuranta ja systemaattisuuden puute.

360-arvioinnin vahvuus on laadun vuorovaikutteisessa kehittämisessä kolmikantaperiaatteella, jossa toiminnasta saatu palaute edistää positiivista muutoshalukkuutta. 360-arviointi neuvoteltavuuden, avoimuuden ja läpinäkyvyyden kriteerit, mutta on taloudelliselta kannalta ongelmallinen.

Focusryhmähaastattelujen avulla voidaan tuottaa tietoa työssäoppimiseen liittyvistä ongelmista ja jännitteistä sekä kartoittaa prosessin kriittisiä pisteitä. Työssäoppimisen laadun kehittämisen kannalta focusryhmien ongelmana on sen irrallisuus oppimisen prosessista ja pedagogiikasta.

E-lomakekyselyn avulla saavutetaan tieto- ja viestintätekniikkaan yleisesti liitettävät edut: arviointi on nopeaa, tarkkaa ja taloudellista. E-lomakekysely antaa työssäoppimisen prosessin laadusta ajalliseen seurantaan ja vertailuun soveltuvaa tietoa, mutta siinä menetetään laadun kehittämisen kannalta tärkeä inhimillinen kommunikaatio, joka ei ole korvattavissa numeerisilla yhteenvedoilla.

Kaikilla tutkimuksessa testatuilla menetelmillä on rajoituksensa ja vahvuutensa, jotka menetelmää valittaessa on tiedostettava. Lopputuloksen kannalta paras tulos saavutetaan eri menetelmiä yhdistämällä. Laatukäsite ja laatutyössä käytettävät menetelmät seuraavat aikaa ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman yhteiset painotukset korostavat teknologian ja tietotekniikan hyödyntämistä, kestävää kehitystä ja laadukasta ja asiakaslähtöistä toimintaa. Tietotekniikkaa opitaan sekä laatutyön että ammatillisten opintojen ohessa. Taloudellisuus on reaaliaikaisuuden ohessa yksi tietotekniikan lisäarvo laatutyössä.