Yhteiset kirjanmerkit tiedon jakamisen välineenä
Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, Jukka Huhtamäki, Ilkka Kaikuvuo

Linkki esitysmateriaaliin

Etenkin nopeasti muuttuvilla aloilla toimivat tutkijat ja opettajat käyttävät merkittävän osan ajastaan olemassa olevan tiedon kartoittamiseen ja jatkuvasti julkaistavan uuden tiedon seuraamiseen. Yleinen keino Web-tietoresurssien hallintaan on kirjanmerkkien lisääminen selaimeen. Selainten tuki kirjanmerkkien hallintaan on kuitenkin rajallinen, kirjanmerkit on sidottu tietyn koneen tiettyyn selaimeen ja kirjanmerkkien jakaminen muille yhteisön jäsenille tapahtuu käytännössä sähköpostin tai linkkilistojen avulla tai suullisesti.

Yhteisten kirjanmerkkien kerääminen (social bookmarking) viittaa toimintatapaan, jossa käyttäjät keräävät ja kuvailevat kirjanmerkkejä omaan käyttöönsä julkisessa verkkopalvelussa, joka julkaisee kirjanmerkit palvelun muille käyttäjille (Hammond ja muut 2005). Kuvailemisella tarkoitetaan tässä kirjanmerkkien hallinnan kannalta välttämätöntä avainsanojen tai muiden kuvailutietojen (metadata) liittämistä kirjanmerkkeihin. Kuvailemisessa voidaan hyödyntää käyttäjän omaan käyttöönsä määrittelemää, verkkopalvelun muille käyttäjille jaettua sanastoa eli folksonomiaa (Shirky 2005). Eräs esimerkki folksonomioita hyödyntävästä verkkopalvelusta kirjanmerkkien hallinnoimiseen on del.icio.us (http://del.icio.us/). Yhteisten kirjanmerkkien kerääminen esittelee teknisen ratkaisun keskeisiin kirjanmerkkien kone- ja selainsidonnaisuuden ja jakamisen ongelmiin.

Syksyn 2005 ja kevään 2006 aikana eräässä tiedeyhteisössä suoritettiin käyttökokeilu yhteisten kirjanmerkkien soveltuvuudesta tiedon jakamiseen. Alustavan analyysin perusteella keskeiseksi ongelmaksi muodostui tiedeyhteisön jäsenten motivointi kirjanmerkkien jakamiseen. Käytännössä yhteistä kirjanmerkkikokoelmaa hallinnoitiin henkilökohtaisten kokoelmien rinnalla. Pääosa tiedeyhteisön jäsenistä koki rinnakkaisten kokoelmien hallinnoinnin liian työlääksi verrattuna yhteisen kirjanmerkkikokoelman hyötyihin.

Esityksessä käydään läpi yhteisten kirjanmerkkien keräämisen yleiset periaatteet, kuvataan käyttökokeilussa sovellettu toimintatapa sekä esitetään joukko käyttökokeilun analyysin perusteella muotoiltuja ehdotuksia yhteisten kirjanmerkkien avulla tapahtuvan tiedon jakamisen käytännöiksi. Keskeinen johtopäätös käyttökokeilusta on, että yhteisten kirjanmerkkien kerääminen on toteutettava siten, että käyttäjä hallinnoi ensisijaisesti omaa kirjanmerkkikokoelmaansa ja poimii sieltä halutessaan kirjanmerkkejä yhteiseen kokoelmaan. Yhteisen kirjanmerkkikokoelman lisäarvoa voidaan kasvattaa tuottamalla käyttäjille tarkoituksenmukaisia näkymiä kokoelmaan. Sekä kirjanmerkkien poimiminen että näkymien muodostaminen voidaan toteuttaa hallitusti kuvailutiedon perusteella.

Lähteet:
Hammond, T., Hannay, T., Lund, B., Scott, J. (2005). Social Bookmarking Tools (I): A General Review. Saatavilla: http://dlib.org/dlib/april05/hammond/04hammond.html (luettu 31.10.2005).
Shirky, C. (2005). Ontology is Overrated: Categories, Links, and Tags. Saatavilla: http://www.shirky.com/writings/ontology_overrated.html (31.10.2005).