Mediataitoja yhteistyöllä ja kokeilemalla

Mediakasvatuksen lähtökohtia
Jyväskylän yliopisto, Sirkku Kotilainen

Mitä kaikkea mediakasvatus voi olla? Teknologisesta lähtökohdasta kyse on esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan kehittämisestä ja käytöstä oppimisen tueksi. Ajankohtaista on sosiaalinen ulottuvuus kulttuurisen osallistumisen lähtökohdista, varsinkin kun puhe on tietoverkoista. Mediataitoja edistävän kasvatuksen ja opetuksen alkujuuret kiinnittyvät pahalta ja tylsistyttävältä medialta suojeluun ainakin 1900-luvun alusta lähtien. Tämä lähestymistapa on näkyvä myös nykykulttuurissa, erityisesti kun puhutaan lasten ja nuorten pelaamisesta ja Internetin käytöstä. Viestintäteknologian yhdentymiskehitys ja uusien käyttömahdollisuuksien kirjo on viime vuosina lähentänyt näitä näkökulmiakin toisiinsa ja tehnyt ne kaikki tärkeiksi kasvattajien työssä.

Uudet opetussuunnitelmat vahvistavat mediaosaamista
Opetushallitus, Pirjo Sinko

Linkki esitysmateriaaliin

Opetushallituksen antamat uudet opetussuunnitelman perusteet (2003, 2004) velvoittavat kaikkia kouluja, niin peruskouluja kuin lukioitakin, huolehtimaan siitä, että lapset ja nuoret oppivat mediataitoja, niin vastaanottajan kuin viestien tuottajankin taitoja. Lisäksi opitaan ymmärtämään ympäröivää mediamaailmaa, sen moninaisia ilmiöitä, myös taloudellisia. Kasvu kriittiseksi median käyttäjäksi on pitkä prosessi, joka alkaa jo esiopetuksessa ja jatkuu läpi perusopetuksen vuosiluokkien. Opittavaa riittää lukioon ja aikuiskoulutukseen asti, opettajillekin täydennyskoulutuksen sisällöiksi.

Uusissa opetussuunnitelman perusteissa viestintä- ja mediataidot ovat sekä integratiivinen, eri oppiaineita eheyttävä aihekokonaisuus että osa eri oppiaineiden sisältöä. Erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden, kuvataiteen sekä historian ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmat painottavat mediasisältöjä. Mediakasvatuksella on myös liittymäkohtia toisiin aihekokonaisuuksiin: ihmisenä kasvamiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen, kulttuurien ymmärtämiseen ja kansainvälisyyteen, teknologiaan, kestävään kehitykseen sekä yrittäjyyteen.

Opetussuunnitelmat ovat ajantasaiset, mutta ne eivät noin vain siirry opetuksen käytännöksi. Mediakasvatuksen toteutumisen esteitä on monia. Mediatalot tukevat kouluja antamaan opetussuunnitelmien mukaista opetusta. Opetusministeriö on puolestaan asettanut työryhmän laatimaan ehdotusta toimenpideohjelmaksi mediataitojen ja -osaamisen kehittämiseksi. Opetusministeriö on myös vuoden alussa käynnistänyt varhaiskasvatuksen mediakasvatushankkeen Mediamuffinssi. Mediakasvatuksen kehittäminen näyttää saaneen uutta tuulta siipiensä alle.

Millaisia mediataitoja nuorilla on?
MTV3, Sami Ruokangas

Kerron lyhyesti nuorison mediataidoista, perustuen Uutissilmä-projektiin sekä kokemuksiini nuoresta yleisöstä MTV3:n uutisten tuottajana. Uutissilmäprojektissa järjestimme kilpailun yhdeksänsille luokille. Tehtävänä oli luoda uutisvideo ja Internet-uutissivut.

Kilpailuun osallistuneet luokat selvisivät tehtävästä kiitettävästi. Videot olivat tasokkaita, käsitys uutisesta oli tosin osassa hiukan hämärä. Fiktio ja fakta sekoittuivat. Nettisivuilla osattiin jatkaa videon uutisia. Osattiin käyttää tekstin ja kuvan yhdistelyä sekä nettigrafiikkaa. Mukana oli jopa interaktiivisia osioita (mm. äänestyksiä). Kilpailuun osallistuneet ja MTV:n uutisissa vierailleet nuoret osasivat käyttää Internetiä viihtymiseen, tiedonhankintaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tämän
lisäksi he osasivat tuottaa ja luoda Internetin avulla. Jopa kahdeksasluokkalaisilla oli omia nettipäiväkirjoja eli blogeja.

Silmät auki! Kriittisyyttä oppimassa
YLE Kulttuuri/ Oppiminen, Saija Uski

Linkki esitysmateriaaliin

Sata vuotta sitten kulki kansalaisen mediaympäristö kuin hevosvankkureissa. Oli toki painettua sanaa. Vauraimmilla soi telefooni. Sähköiset viestimet näkyivät vasta teknokraattien unissa. Tänään elämme semioottisessa sekametelisopassa. On tuhansia lehtiä, kännykät, tietokoneet, webit, yksilölliset radiokanavat ja digitalisoituva televisio. Olohuoneissa fakta ja fiktio sekoittuvat. Mediat ohjaavat kokemusmaailmaamme. Elämämme on organisoitunut myös kuluttamisen ympärille. Miten tähän hulabaloo-tunnelmaan istuu kriittinen ajattelu? Eikö se kuulostakin vähän tylsältä ja epäseksikkäältä? Kuin vanhan oven narinalta?

Me julkisessa palvelussa uskomme, että kriittistä ajattelua voi opettaa ja oppia. Kriittinen ajattelu on selkeää, monipuolista ja perusteltua. Kriittinen ajattelija menestyy elämässä, ratkoo ongelmia ja arvioi omaa oppimistaan. Se on resurssi, josta suomalaisilla ei ole varaa luopua. YLE panostaa mediakasvatukseen. Mediakompassi -kokonaisuus käsittelee audiovisuaalista viestintää. Tänä ja ensi vuonna täydentyvän ohjelmasarjan lisäksi sillä on laajat verkkosivut oppilaille, opettajille ja muille ammattikasvattajille sekä vanhemmille. Etälukioon valmistuu ensi syksynä uusi neliosainen ohjelmasarja, joka tukee lukion uuden aihekokonaisuuden ”Viestintä- ja mediaosaaminen” opintoja. Sarjassa pureudutaan visuaalisen kulttuurin kehityskaareen 1970-luvulta tähän päivään. Mukaan mahtuvat muun muassa tosi-tv:n hinku, Kotikadun takahuone, uutisten kriteerit sekä brändäyksen aakkoset. Syyskuussa 2006 lähtee liikkeelle myös Mediabussi. Yleisradio varustaa mediakalustolla varustetun pikkubussin maanlaajuista kiertuetta varten. Kiertue suuntautuu noin 20 kaupunkiin ja näiden lähiseutujen kouluihin, kirjastoihin ja mediapajoihin. Bussi tulee toimimaan yhteistyössä alueen ja alan toimijoiden kanssa.