Tiimityöskentely verkkopohjaisessa tietotekniikkaopiskelussa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kalevi Manninen

Linkki esitysmateriaaliin

Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjesti keväällä 2005 Taituri-hankkeeseen liittyen opinto-kokonaisuuden, jonka yhtenä keskeisenä teemana oli ongelmaperustainen oppiminen. Koulutuksessa tutustuttiin ongelmaperustaisen oppimisen periaatteisiin ja käytännön toteutuksiin. Tavoitteena oli löytää myös ongelmaperustaisen oppimisen sovellusmahdollisuuksia omaan opetustyöhön. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa kehitettiin ongelmakeskeisiä tiimityöskentelykäytänteitä ja testattiin XML ja sovelluskehityskurssin aikana, kuinka tiimityöskentelymalli verkkopohjaisessa tietotekniikkaopiskelussa tuki tietoteknisten ongelmien ratkaisua, ja kuinka verkkopohjainen ohjaus tuki oppimista.

Kurssikokeilun tavoitteena oli selvittää, kuinka verkossa tapahtuvan tiimityöskentelyn avulla voidaan tietämystä jakaa ryhmän jäsenten välillä ja eri ryhmien kesken. Lisäksi pedagogisena tavoitteena oli selvittää, kuinka oppiminen kehittyi kurssin aikana, kun opetus osittain siirrettiin verkkoon sekä opiskelu ohjattiin opiskelijan itsenäistä toimintaa painottaen.

Kurssilla opiskelijaryhmät suunnittelivat ja toteuttivat yhden ja samanaiheisen lopputyön, jossa heidän tehtävänä oli saada aikaan Internet-sovellus, jolla voidaan hallita tietojenkäsittelyn koulutusohjelman kurssitietojen sisältöjä. Samanaiheisen sovelluksen teon motiivina oli, että kun aihe on jokaiselle tuttu, ryhmät voivat jakaa informaatiota oman ryhmän jäseniensä kesken sekä eri ryhmien välillä. Laajan verkkomateriaalin avulla ryhmät saivat lisäinformaatiota sovellusohjelman toteuttamiseen.

Ryhmät käyttivät apuna R5-verkko-oppimisalustaa sekä sähköpostia ja verkkolevyä tiedon jakamiseen ryhmien jäsenten välillä. Tämän lisäksi pidettiin ryhmäkohtaisia kerran kuukaudessa tapahtuvia palavereita, jossa ryhmän opiskelijat esittelivät ratkaisujaan opettajalle. Näiden ryhmäpalaverien tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden osaamistaso sekä ohjata ryhmiä siten, että selvät virheet ryhmä havaitsisi näiden keskustelujen avulla.

Alkuhämmennyksen jälkeen opiskelijoiden oppiminen näkyi hyvin selkeästi, koska ryhmien toiminta tiivistyi, kysymysten määrä ohjaajalle kasvoi verkossa sekä kriittisyys toteutuksen vaihtoehtoihin lisääntyi ryhmän sisällä. Tiimissä jokaisen opiskelijan panosta odotettiin ja sitä myös jopa vaadittiin. Lisäksi testien tulokset paranivat kurssin aikana ja yhteisiltä kontaktitunneilta saatu jaettu tieto näkyi seuraavan viikon pienryhmien toiminnassa, koska ns. testiaineistoa oli tarjolla hyvin nopeasti. Opiskelijoiden sitoutuminen lisääntyi projektia kohtaan ja tulosten aikaansaaminen koettiin olevan koko ryhmän saavutus, mikä oli projektin ilahduttavin tulos.

Toisaalta kaikki opiskelijat eivät tottuneet näin ryhmäorientoituneeseen toimintaan. Kontaktituntien vähyys osoittautui joillekin opiskelijoille ongelmaksi. Osa opiskelijoista oli taas hyvin tyytyväisiä verkon kautta tapahtuvaan opiskeluun. Kaiken kaikkiaan tiimityöskentely ja verkko-ohjaus sopivat tietotekniikan alalle samoin kuin muihinkin oppiaineisiin. Samanaiheisen ongelman ratkaisuprosessissa on etuna se, että jokainen tietää, mistä toiset opiskelijat puhuvat, koska ongelma-aihe on yhteinen ja siitä on aikaisempaa tietoa. Tieto kasaantuu opiskelijoilla ja yhteisestä tiedosta kehittyy ongelma-alueen ratkaisuvaihtoehtojen verkko, jota jokainen opiskelija voi hyödyntää ja kehittää tavalla tai toisella.