Joutomaalta digitaalisen oppimisen viidakkoon
Professori Wolf muistutti yleisöä aikakauslehti
Timesta,
joka valitsi "Sinut"
viime vuoden tärkeimmäksi henkilöksi.
"Sinulla" Time tarkoitti kaikkia niitä
yhteisöllisten mediapalvelujen eli muun muassa
mySpacen,
YouTuben,
Bloggerin
ja Wikipedian
käyttäjiä, jotka ovat itse tuottaneet
verkkoon sisältöä ja jakaneet tietoja
verkossa muiden käyttäjien kanssa.
- MySpacessa on yli 171 miljoonaa käyttäjää
ja maailmassa on nykyisin yli 71 miljoonaa blogia.
Kun ottaa huomioon vielä esimerkiksi verkkotietosanakirja
Wikipedian suunnattomat artikkelimäärät,
niin yhteisöllinen käyttäjälähtöinen
tiedontuottamistapa ei todellakaan ole mikään
marginaali-ilmiö, huomautti Wolf. Suomalaisille
Wolf antoi suitsutusta siinä, että Wikipedian
sisällöistä on suhteellisesti paljon
suurempi osa suomalaisten tuottamia kuin saksalaisten.
Absoluuttisessa artikkelien tuottamisen määrässä
saksalaiset ovat kuitenkin selvästi suomalaisia
edellä. Wolf ehdotti myös kansainväliseen
tautiluokitukseen uutta termiä, wikipediaholismia.
Suurimman osan Wikipedian artikkeleista kun tuottaa
hyvin pieni joukko ihmisiä, jotka lisäävät
tai kommentoivat Wikipediaa kymmeniä ja jopa
satoja kertoja päivässä.
- Wikipediasta on tullut niin keskeinen työkalu,
että minun täytyy aina välillä
muistuttaa omia oppilaitani myös muunlaisten
tietolähteiden olemassaolosta. Että
sellaisiakin muinaisen tuntuisia lähteitä
kuin vaikkapa kirjoja voi edelleen aivan hyvin
käyttää tutkimustyössä,
sanoi Wolf ja nauratti Aulangon pääsaliin
ahtautunutta yleisöään.
Wolfin korostama we-learning tarkoittaa yhdessä
tekemistä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista.
Tämä ei onnistu yksin, sillä "me"
olemme vahvempia yhdessä kuin "minä"
yksinäni.
- Käytössämme on jo nyt tuhansia
erilaisia yhteisöllisen ja sosiaalisen median
työkaluja. Niiden tehokas käyttö
opetustarkoituksiin on vielä kuitenkin alkutekijöissään.
Web 2.0 -käsite ei tuota automaattisesti
Oppiminen 2.0 -käsitettä, muistutti
Wolf. Vanhoja rakenteita mullistamalla ja työkaluja
ennakkoluulottomasti yhdistämällä
voidaan saada aikaan uusia asioita. Esimerkkinä
Wolf mainitsi GoogleMapsin,
jossa kohtuullisen perinteiseen karttasovellukseen
on lisätty aivan uudenlaisia ominaisuuksia
esimerkiksi maanjäristyksiin liittyen.
Wolfin mukaan olemme siirtymässä perinteisen
oppimisen joutomaalta kohti digitaalisen oppimisen
viidakkoa.
- Entisten suljettujen oppisisältöjen
tilalle ovat tulleet avoimet ja opiskelijoiden
itsensä tuottamat sisällöt. Ennen
tarjosin kurssieni oppilaille itse tuottamiani
aineistoja noin 30-sivun verran. Nyt kurssiaineistot
ovat 250 - 350 sivun laajuisia ja lähes kaiken
sisällön ovat tuottaneet oppilaat itse.
Oppilaiden oma aktiivisuus näkyy myös
oppimistuloksissa ja oppimismotivaatiossa selvästi,
sanoi Wolf.
Digitaalinen lukutaito
on nykyään välttämättömyys
Göteborgin
ja Turun
yliopistoissa työskentelevä ruotsalainen
professori Roger Säljö valitteli tietotekniikan
varhaisten omaksujien viime vuosina kokemista
takapakeista. Erityisesti Säljö on havainnut
epäilyksien ja uskon puutteen kasvaneen ruotsalaisten
opettajien keskuudessa.
- Eturivin maissa, kuten Ruotsissa, Suomessa ja
Norjassa otetaan usein käyttöön
vielä kokeiluasteella olevia ratkaisuja.
Aika ajoin koetut pettymykset suuriin odotuksiin
nähden ovat sikäli melko ymmärrettäviä.
Ihmisen omat fyysiset oppimiskyvyt ovat hyvin
rajalliset, joten digitaalitekniikan tuoma apu
on nykyisten oppimisvaatimuksien maailmassa välttämättömyys,
huomautti Säljö. Olennaista on hänen
mukaansa ihmisen kyky tallentaa tieto oman kehonsa
ulkopuolelle. Ensimmäinen versio yhteisöllisestä
tiedon ja kuvien jakamisesta jo kauan ennen digitaalisia
medioita ja yhteisöllistä Flickr-kuvapalvelua
olivatkin muinaisten metsästäjien kalliopiirrokset.
Digitaalisuus on Säljön mukaan sekä
luonut että myös ratkaissut erinomaisesti
ongelman, jonka ihmiskunnan entistä globaalimpi
sosiaalinen muisti on luonut. Tieto saadaan nyt
digitaalisena tallennettua ja jaettua helposti
kaikkialle maailmaan.
- Koulutuksen tehtävänä on saada
ihmiset hyödyntämään tätä
globaalia muistia tehokkaasti ja monipuolisesti.
Ihmisten lukutaidon kehittyminen rinta rinnan
teknologian kehittymisen kanssa on muuttanut maailmaamme.
Keskiajan uskonnollisista teksteistä on siirrytty
sanomalehtien lukutaidon kautta oppikirjojen aikaan
vasta 1950-luvulta alkaen. Nykyinen digitaaliajan
lukutaito on jo aivan oma erityinen kykynsä,
jossa me lukijat ymmärrämme tietosisällön
lisäksi myös tiedon rakenteista ja metatiedoista
yhtä sun toista, sanoi Säljö. Samalla
nykyinen digiajan koulutus ja oppiminen on muuttunut
asioiden toistamisesta luovaksi tekemiseksi ja
ymmärtämiseksi.
Sosiaalinen media teoriasta
opetuksen työkaluksi
ITK 2007 -konferenssin johtajan Jarmo Vitelin
mukaan tämän vuoden konferenssin keskeisiä
teemoja olivat tulevaisuuden oppimateriaalit,
oppimisen ohjaus verkko-opetuksessa sekä
opettajan rooli ja jaksaminen opetustyön
murroksessa. Sosiaalinen media ja siihen liittyvät
kokeilut olivat lähes kaikissa esityksissä
tavalla tai toisella mukana.
- Yhä useampi opettaja kokeilee verkko-opetusta
ja kytkee siihen mukaan sosiaalisen median sovelluksia.
Tänä vuonna oli havaittavissa myös
aikaisempaa enemmän innostusta uusia opetusvaihtoehtoja
kohtaan kuin moniin vuosiin, kertoi Viteli. Vuodesta
toiseen toistuva nuorison mediamaailman ihmettely
ja opettajien sekä vanhempien rakentavan
kriittisen suhtautumistavan etsiminen jatkui Hämeenlinnan
Aulangolla tälläkin kertaa. Vitelin
mukaan konferenssissa pohdittiin toisaalta iloisen
paljon myös pedagogisia kysymyksiä.
- Konferenssiväki halusi konkreettisia tietoja
siitä miten oppiminen uusissa yhteisöllisissä
ja digitaalisissa ympäristöissä
tapahtuu. Opetusalan asiantuntijoilla oli odotettuakin
kovempi innostus uusiin kokeiluihin. Toivottavasti
into kantoi kotiin ja siitä vielä työmaalle
asti, sanoi Viteli.
|
Etusivu
